Huh! Jännittävä loppuviikko takana. Torstaina 9.11 suuntasin Helsingin messukeskukseen Kädentaito-messuille rakentamaan Kalevala-peittoprojektin näyttelytilaa. Mukanani oli Mervi kääntötiimistämme, joka sattui juuri sopivasti olemaan maisemissa ja lähti apujoukkohin messujärjestelyihin.

Saimme myös Arnin (Tuonelan Joutsen-palan suunnittelija) mukaamme, joka oli loistava juttu, sillä hänellä oli aiempaa kokemusta peittonsa ripustamisesta seinälle. Muuten olisimme Mervin kanssa tuhlanneet vähäistä rakennusaikaamme asioiden pähkimiseen, kun nyt homma sujui kuin rasvattuna!

Meillä oli mukanamme neljä mallipeittoa, joten saimme hyvin pitkää seinätilaa käytettyä hyödyksi niiden ripustamiseen. Siimoitetut peitot oli helppo ripustaa näytille, kunhan ensin saimme kaikki sadat naulata naputeltua kiinni. Arni viimeisteli ripustettujen peittojen ulkonäön käymällä nirkot läpi tarkasti, jotta peitot näyttivät suorilta ja siisteiltä. Jokaisen peiton yhteyteen lisäsimme mallipeiton ja sen virkkaajan nimet, jotta kunnia peittojen virkkauksesta menisi oikeille henkilöille.

Saimme myös pöytiä ja tuoleja käytettäväksi tilassamme, sillä tarkoituksenamme oli peittojen esittelyn lisäksi pitää työpajaa jossa opettaisimme virkkaamaan Kalevala-peiton paloja. Yhteistyökumppanimme Menita sponsoroi lankoja virkkaukseen.

Kun vielä yön aikana oli näyttelytilaamme ilmestynyt kohdevalaistus, oli tilamme varsin upean näköinen! Aivan, kuin taidenäyttelyyn olisi mennyt, sillä peittojen edessä saattoi käyttää aikaa vaikka kuinka, sillä ne ovat taideteoksia jokainen. Eriväreissä toteutetut peitot hämmensivät myös yleisöä, sillä ei ollut yksi eikä kaksi ihmistä, jotka hämmentyneenä jossain vaiheessa totesivat että “Nämähän on kaikki samanlaisia”, tarkoittaen, että jokaisessa peitossa oli samat ruudut samoissa paikoissa, vaikka ilme olikin täysin erilainen jokaisessa, väreistä johtuen.

Paikalla kävi paljon kiinnostunutta väkeä, osa viipyi pidempään juttelemassa, osa käveli nopeasti osaston läpi. Kävimme paljon mielenkiintoisia keskusteluita ihmisten kanssa ja oli ihana nähdä se aito innostus, joka ihmisten ilmeistä oli luettavissa. Osa oli peittoa tehneet ensimmäisen ohjeen julkaisusta alkaen ja osalle kipinä iski nyt messuilla peitot nähdessään.

Perjantai päivän kohokohta kyllä oli Noste-palkinnon julkaisu. Tänä vuonna palkinnon voitimme me, minä ja Sari Åström, Kalevala-peittoprojektista! Niin sanattomaksi veti, etten osannut mitään palkinnonjulkaisutilaisuudessa sanoa, vaikka mikkiä tarjottiin… Sari joutui hoitamaan puhumisen.

Vaikka meidät Sarin kanssa nimettiin palkinnon voittajiksi, on muistettava kuitenkin, ettei koko projektia olisi ilman lukematonta määrää vapaaehtoisia, heidän järjetön työmääränsä on mahdollistanut tämän projektin laadun! Suunnittelijat suunnittelivat toinen toistaan upeampia ruutuja; testaajat auttoivat ohjeiden viimeistelyssä, jotta niistä saatiin helpommin luettavia ja virheet poistettua; kääntäjät mahdollistivat ohjeiden käytön myös muilla kielillä, tavoittaen yleisöä pienen maamme rajojen ulkopuolelta; oikolukijat varmistivat, että niin suomeksi kuin englanniksikin olisi tarjolla mahdollisimman virheettömällä kieliopillakirjoitetut ohjeet…

Hyvin kiitollinen olen koko projektin tuomasta opista. Sillä tämä on ollut pitkä, opettavainen matka, joka alkoi jo v. 2016, kun Sarin kanssa aloitimme Suomi CALin suunnittelun. Emmepä silloin arvanneet projektimme olevan virallinen Suomi 100-projekti…

Projektiväkeä on tavattavissa messuilla, 6K71 osastolla vielä tänään ja huomenna klo 13-15 ja näyttely avoinna aina huomiseen messujen päättymiseen asti!